Veronpalautukset käyttöön

Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin maksetaan veronpalautuksia ja mätkyjä. Mikäli olet maksanut viime verokaudella liikaa veroja saat palautusta. Mikäli olet maksanut veroja liian vähän maksat ”mätkyjä” eli jäännösveroja. Tässäkin ennakointi ja verosuunnittelu auttaa. Itse olen aina kuulunut tähän palautusta saavien listaan. Olen jo pienestä oppinut kotoa, että veroja kannattaa maksaa mieluummin liikaa kuin liian vähän. Joulun aikaan on mukavampi saada palautusta kuin maksaa. Muutoksesta oman veronpalautuksen käytön suhteen haluaisin tuoda esille.

Ennen maksoin loput luottokorttivelkani aina pois näillä palautuksilla. Sitten aloin kuluttamisen taas vuoden vaihteessa uudestaan, tai jo jouluna, koska nythän oli ”varaa” ostaa hienoja lahjoja. Minulle jäi kahdenlaista tunnetta luottokorttivelkaa kuitatessani pois. Helpotusta ja harmia. Helpotusta siitä, että pääsin tästä kuukausilaskutuksesta pois, mutta samalla olin harmissani siitä, että olen käyttänyt rahani jo ennakkoon. Enkä aina edes muistanut mihin. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka ottavat veronpalautukset ennakkoon jo kesällä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että otat pikavipin ja ilmoitat verottajalle pikavippiyhtiön tilinumeron, jolle palautuksesi maksetaan ja näin kuittaat velkasi pois. En ollut itse sen kummempi! Käytäntö oli eri, mutta lopputulos sama. Päätin, että nyt tämä loppuu. En käytä enää luottokortteja, joten velkaa ei tule.

Olen käyttänyt palautukset usein myös johonkin isoon hankintaan. Sänkyyn, koiraan, matkaan jne. Tässä ei sinällään ole mitään väärää. On parempi ostaa isot pitkään mietityt hankinnat palautuksilla, kuin esimerkiksi luottokortilla. Olen miettinyt näihin tapoihin syitä ja tunteita… Onko kulutukseni järkevää? Miksi en voisi säästää muutenkin kuin ”pakon sanelemana” liialla verojen maksulla. Olin ajatellut, että liiat verot ovat kuin laittaisi valtiolle rahaa säästöön. Veroja on pakko maksaa. Säästäminen on vapaaehtoista. Korko tästä on niin pieni, että paremman tuoton saa säästöilleen muualta. Miettisin hankintani niin, etten tarvitsisi palautuksia tähän.  Näin tein.

Seuraavaksi käytin palautukseni puskurin kasvattamiseen ja pakollisten kiinteiden kulujen ennakointiin. Tästä tuli mielihyvää ja turvaa koko vuodelle. Tiesin, että minulla on rahaa pakollisiin menoihin kuukausittain ja se toi turvaa, vähensi stressiä, toi helpotusta arkeen. Enää ei tarvinnut tammikuussa jännittää riittääkö rahat tasauslaskuihin ja vakuutuksiin. Nämä oli jo hoidettu ja suunniteltu koko vuodelle valmiiksi. Rahatkin tähän jo oli.

Tänä vuonna jatkan samoilla linjoilla, mutta aion saada myös veronpalautukseni tekemään työtä. Sijoitan jo siis ennalta valitsemiini kohteisiin. Olen huomannut vuosien varrella miten omalla kuluttamisella ja ostopäätösten lykkäämisellä voi saada paljonkin mielihyvää ja tasapainoa omaan arkeen. Olen opetellut seuraamaan myös maksamiani veroja verottajan sivuilla. Näin voin tarvittaessa tilata uuden verokortin, jolloin en maksa valtiolle turhaa veroja vaan raha on käytettävissä omassa taloudessani ja laitettavana heti tekemään työtä oman talouden puolesta.

Haluaisin sinun näin joulun alla siis pohtivan rahan käyttöä hieman syvemmin. Tuoko kuluttaminen sinulle oikeasti hyvää oloa vai peitätkö sillä jotain muuta tunnetta? Mielipahaa, kateutta, pelkoa? Onko aina pakko kuluttaa? Olisiko lapsesi iloisempi yhteisestä ajasta vaikkapa leikkipuistossa kuin uudesta nukesta? Ystävän kanssa vietetty yhteinen aika tuo usein molemmille enemmän mielihyvää kuin tavarat, joita vaihdamme.

Miten sinä käytät tai käytit palautuksesi? Ostitko oikeasti mielihyvää ja turvaa?

Valoa kaamoksen keskelle
Paula

Paula Halonen on varallisuusvalmentaja©, sijoittaja, yrittäjä sekä kaupan alan ammattilainen