Hajauttaminen suojautumiskeinona

Media on täynnä erilaisia onnistuneita sijoittajatarinoita. Juttujen merkkimäärä ei useinkaan kerro koko totuutta vaan vähemmän asiaan vihkiytyneelle tulee helposti kovin ruusuinen kuva sijoittamisesta. Useasti olen kuullut sanottavan, että yksi noususuhdanteen huippua ennakoivista merkeistä onkin, kuinka paljon ”näin sinäkin rikastut” -juttuja mediassa on. Näiden merkkien perusteella nurkan takana odottaa markkinoiden vääjäämätön lasku. Yksi keino suojautua laskusuhdanteelta on huolehtia hajauttamisesta. Joten nyt viimeistään on aika tarkistaa, miltä oman sijoitussalkun hajauttaminen näyttää, olit sitten aloitteleva sijoittaja tai konkari.

Hajautuksella haetaan pienempää riskiä yksittäisen sijoituskohteen huonon menestyksen varalta.

Hajauttamisen tavoitteena on huolehtia, että jonkin sijoituskohteen huono tuotto voidaan kattaa toisen kohteen hyvällä tuotolla. Hajauttamisen voi jakaa kolmeen tasoon. Hajauttamista voi tehdä

• riskin ja turvan välillä
• omaisuuslajien välillä
• omaisuuslajin sisällä

Ensimmäisenä on, että päätät, miten suuren osan varoistasi laitat sijoituksiin hakemaan tuottoa ja miten suuren osan jätät turvaan. Turvassa oleva osuus voi olla esimerkiksi puskurissa tai arvometalleissa. Eli tuotteissa, joiden arvo ei juurikaan heilu markkinoiden mukana. Myös velaton sijoitusasunto peruskorjatussa taloyhtiössä on suhteellisen turvallinen, jos arvon määrittää parin vuoden takaisella hinta-arviolla. Tuottoa hakeva osuus taas on sijoituksissa, kuten osakkeissa, rahastoissa tai velkavivutetuissa sijoitusasunnoissa. Ensimmäinen hajautus tehdään siis riskin ja turvan välisestä suhteesta.

Seuraava hajautus tehdään eri omaisuuslajien välillä. Tätä kutsutaan sijoituskielessä allokaatioksi. Mihin omaisuuslajeihin sinulla on mahdollisuus lähteä mukaan? Entäpä mitkä kiinnostavat sinua? Ajattele ensin omaa kiinnostustasi, sitten taloudellisia mahdollisuuksia ja sitten vasta mahdollisia tuottoja. Mikä omaisuuslaji kiinnostaa sinua niin paljon, että olet valmis käyttämään aikaasi ja energiaasi sen opetteluun?

Kolmas hajautus tehdään omaisuuslajin sisällä. Riski pienenee sitä mukaa, mitä useampaan kohteeseen laittaa sijoituksia. Mutta pitää muistaa, että sijoittaminen on näkemyksen ottamista, eikä kannata hajaantua liiaksi. Mutta ei ole myöskään järkevää omistaa esimerkiksi vain yhtä osaketta, koska silloin yksittäisen osakkeen riski vaikuttaa koko sijoitussalkkuun. Tai pelkästään yhtä sijoitusasuntoa, jos se on ainoa sijoituskohde.

Hajauttamista monella tasolla

Hajauttaminen on helpointa arvopapereissa. Tapoja hajauttaa on todella monia. Se voi olla vaikka toimialaan, maantieteelliseen sijaintiin, yhtiön kokoon tai aikaan perustuvaa hajauttamista. Ei siis kannata laittaa kaikki paukkuja pelkästään teknologiayrityksiin tai Euroopan markkinoille. Nämä ovat suoraviivaisia klassisia hajauttamistekniikoita. Mutta yhtä lailla voi valita sijoittaako pieniin vai suurin yhtiöihin, arvo-osakkeisiin kasvuosakkeiden sijaan tai suosimalla vaikka laadukkaita, tasaista tulosta tekeviä yhtiöitä epävakaiden tulosten tekijöiden sijaan.

Rahastoissa on jo itsessään sisään leivottuna hajautusta, koska rahastot sijoittavat useaan eri arvopaperiin tms. Rahastojen osalta kuitenkin kannattaa miettiä, että onko omissa rahastosijoituksissa riittävä hajautus. Esimerkiksi jos sijoitat kaikki varasi yhteen rahastoon ja rahaston kaikki varat on kiinni Helsingin pörssin osakkeissa, onko se riittävä hajautus?

Ajallinen hajautus tarkoittaa sitä, että ei osta isoa pottia kerrallaan vaan hankkii esimerkiksi rahasto-osuuksia tasaisesti ja jatkuvasti kuukausisijoitusten avulla. Ajallinen hajautus poistaa ”oikean” ajoittamisen painetta, koska sijoituksia tehdään siitä huolimatta, mitä markkinalla tapahtuu. Jos ostaa tasaisesti, kurssivaihtelusta johtuva käyrä korjaantuu pitkällä aikavälillä tasaiseksi käyräksi. Tämä tarkoittaa, että kun näistä ostetuista rahasto-osuuksista lasketaan keskihinta, niin sillä ei ole väliä, onko ostanut kalliilla vai halvalla. Ostojen keskihinnalla päästää tuottotavoitteita tyydyttäviin tuloksiin.

Asuntomarkkinoilla hajauttaminen on vaikeampaa, koska et voi hankkia keittiötä Helsingistä ja makuuhuonetta Tampereelta. Asunto tai kiinteistö on kokonaisuus, jota ei voi pilkkoa osiin. Jos sijoittaa pelkästään asuntomarkkinoille, on suositeltavaa hankkia useampi kohde, jotta ei joudu pulaan yllättävän tilanteen takia, kuten vesivahingon, taloyhtiöremontin tai huonon vuokralaisen kanssa. Joten jos sinulla on tähtäimessä yksi sijoitusasunto tai sinulla on jo sellainen, huolehdi, että kaikki varasi eivät ole kiinni pelkästään siinä kohteessa. Silloin on hyvä sijoittaa myös toiseen omaisuuslajiin.

Riittävällä hajauttamisella et välttämättä ole täysin turvassa laskusuhdanteelta, mutta ainakaan kaikki munat eivät ole samassa korissa. Mieti siis mitä tapahtuisi, jos nykyisestä sijoitussalkkuarvosta hävisi vaikka puolet? Mitä se tarkoittaisi omalle taloudellesi?

Kati Kyyrö on varallisuusvalmentaja®, yrittäjä, asuntosijoittaja, kiinteistömanageri ja viestinnän ammattilainen.