Asuntosijoittaminen pienissä kaupungeissa

Tammikuussa Varallisuusakatemia järjesti Asuntopäivän, jossa me varallisuusvalmentajat jaoimme parhaat oppimme asuntosijoittamiseen. Päivä oli antoisa ja saimme kuulla paljon asiaa asuntosijoittamisesta ja siitä, miten kukin oli päätynyt sijoittamaan juuri asuntoihin.

Päivän aikana keskustelimme ja kuulimme monenlaisia tapoja sijoittaa asuntoihin. Asuntosijoittaminen on tullut Suomessa kovin suosituksi. Tämä on saanut monet miettimään uusia tapoja sijoittaa sekä houkutellut mukaan niitäkin, jotka odottavat asuntosijoittamisen olevan nopea tie onneen. Mitä enemmän markkinoilla on sijoittajia, sitä vaikeammaksi tulee hyvien sijoitusten hankinta. On mietittävä uusia tapoja sijoittaa ja ehkäpä uusia alueita. Monissa kirjoissa ja julkaisuissa kerrotaan yksiön olevan paras sijoituskohde. Usein näinkin voi olla, mutta mielestäni hyviä sijoituksia voi olla myös muunlaisetkin kohteet kuin yksiöt. Toki on osattava laskea tarkkaan remonttien aiheuttamat kustannukset vuosien varrella. Samoin on oltava valmiina reagoimaan, mikäli kaupungin tilanne muuttuu merkittävästi vuosien varrella. Tällaisia muutoksia voisi olla esimerkiksi suuren työllistäjän siirtäminen tuotanto muualle tai yliopiston lakkauttaminen.

Yksi asia kuitenkin pätee jokaiseen kaupunkiin ja asunnon kokoon. Tämä on sijainti. Hyvällä sijainnilla oleva asunto menee usein vuokralle, vaikka se ei olisikaan yksiö. Toisaalta taas sijainniltaan huonolta paikalta ostettu asunto ei mene niinkään hyvin vuokralle tai vuokralaistarjonta ei välttämättä ole sinun haluamaasi.  Samoin on tunnettava kaupunki, mihin ollaan sijoittamassa. Kaikissa kaupungeissa yksiö ei välttämättä ole kaikista paras sijoituskohde. On tunnettava, miten kyseisessä kaupungissa ihmiset haluavat asua. Asuuko kaupungissa paljon lapsiperheitä vuokralla vai ovatko kaikki vuokralaiset pääsääntöisesti opiskelijoita?

Itse asun pienessä kaupungissa. Olen huomannut jutellessani muiden kaupungin asuntosijoittajien kanssa ja omista kokemuksistani, että omassa kaupungissani hyvä kaksio voi olla parempi sijoituskohde kun pieni yksiö.

Tässä kyseisessä kaupungissa suurin vuokralaisten ryhmä on nuoret työssäkäyvät aikuiset. He maksavat mielellään satasen pari enemmän vuokraa, että saavat yksinkin asuessaan enemmän neliöitä käyttöönsä. Usein yksiöistä käydäänkin kovaa kilpailua sijoittajien kesken. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että isompia asuntoja saa melkein samalla neliöhinnalla tai neliöhinta voi olla vain hiukan suurempi. Vaikka isomman asunnon saisikin edullisesti, tulevat remontit on tärkeää laskea ja ottaa ostovaiheessa jo huomioon. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, miten järkevää isomman asunnon ostaminen on.

Olen huomannut omissa asuntonäytöissäni, että kaksiota kohtaan on ollut suurempi kysyntä kuin yksiöillä. Vaikka oma yksiöni onkin iso ja siinä on iso lasitettu parveke sekä erillinen pieni keittiö, silti kysyntää on ollut kaksiolla enemmän. Yksi erillinen makuuhuone lisää asumismukavuutta monella pienellä paikkakunnalla sen verran, että tämä vaikuttaa asunnon kysynnän kasvuun, joka taas vaikuttaa vuokrattavuuteen ja näin pienentää riskiä tyhjistä kuukausista.

Jokainen sijoittaja tekee omat riskikartoitukset sekä omat suunnitelmansa.  Mielestäni kaikkien ei ole enää järkevää lähteä tässä markkinatilanteessa sijoittamaan asuntoihin. Mikäli haluat sijoittaa asuntoihin ja haluat sijoittaa sinulle uuteen kaupunkiin, suosittelen, että käyt tutustumassa kaupunkiin ja sen asukkaisiin paikan päällä. Tämä voi säästää sinut monelta murheelta tulevaisuudessa. Asuntosijoittaminen on mielestäni kontaktilaji, jossa ihmisten kanssa on tultava toimeen.

Tunne siis kaupunkisi tavat, jonne olet sijoittamassa.

Mukavaa kevättalven jatkoa

Paula

Paula Halonen on varallisuusvalmentaja©, sijoittaja, yrittäjä sekä kaupan alan ammattilainen.