Esimerkki lapsille
Usein olen vanhempana havainnut lapseni tekevän samoja asioita kuin minä vaikken niitä ole opettanutkaan. Myös oma päivittäinen suhteemme rahaan ja omaan talouteen kuuluu useimmissa perheissä näihin asioihin. Rahan käyttö ja oma talous menevät automaattiohjauksella, mutta kysymys kuuluukin onko suunta oikea? Toinen tärkeä kysymys on: mitä tekoja tarvitaan, jotta menemme haluttuun suuntaan? Nämä asiat eivät tapahdu itsestään ja varsinkin lapsille on hyvä selvittää niitä asioita, joita he eivät konkreettisesti näe meidän tekevän.
Usein tarpeettomat matkitut tavat eivät ole niitä kaikkein fiksuimpia. Moni asia myös ärsyttää suunnattomasti toisen tekemänä vaikka sen itse tekee automaattiohjauksella.
Oman talouden hallinnan ja rahan käytön me opimme läheisiltä ihmisiltä jo ihan pienestä pitäen. Ihmisiltä, joiden kanssa vietämme aikaa, joita arvostamme ja joihin uskomme. Vaikkei kotona puhuttaisi koskaan rahasta matkimme silti esimerkin kautta vanhempiemme suhdetta rahaan ja omaan talouteen.
On tärkeää puhua lapsille rahasta ja yleensäkin kotona avoimesti perheen kesken taloudesta. Lapsilla ja miksei meillä aikuisillakaan ei ole aina käsitystä siitä onko jokin tuote kallis vai halpa. Tässä olen käyttänyt apuna omaa palkkaani. Näin kauan äidin on oltava töissä, jotta saadaan ostettua tämä. Olemme myös keskustelleet onko tuhat euroa iso raha vai ei. Se on valtava raha, jos sillä ostaa vaikka karkkia, mutta jos sillä maksaa omaa elämistään ei se pitkälle kanna. Tässäkin lapsi oppii samalla ymmärtämään, että toisiin asioihin tarvitaan enemmän rahaa kuin toisiin.
Olen käynyt lasten kanssa läpi tunteita mitä ostaminen herättää. Pitkään säästetyt rahat on nopeasti tuhlattu. Millainen tunne siitä jäi? Harmittiko rahojen menetys vai olitko tyytyväinen tekemääsi päätökseen?
Haluan lasteni oppivan säästämistä ja he ovatkin olleet mukana tallettamassa pankkiin rahoja. Näin he huomasivat mistä rahat sinne tilille tulevat. Ne ovat muutakin kuin numeroita tilillä. Raha tulee sinne jostain.
Nuorempi kerran tuumasi onhan sulla kortti. Tartuin heti kiinni tähän. Selvitin, että kortti on vain maksutapahtuman väline. Rahat lähtevät tililtä ja mikäli ei pidä huolta, että tilille myös tulee rahaa ne loppuvat äkkiä. Kortti ei itsessään ole sen arvokkaampi kuin mikään muovinpala.
On tärkeää huomata omaa, lasten ja muiden läheisten suhtautumista rahaan ja talouteen eri tilanteissa. Opetella ymmärtämään miksi joku toimii jossain tilanteessa niin kuin toimii. Millainen on hänen oppimansa suhde rahaan? Onko se rikastuttava vai köyhdyttävä?
Meillä kotona ei juuri puhuttu rahasta. Työtä piti tehdä, jotta sai rahaa ja säästää täytyy. Siinäpä ne. Äitini puhui usein kuinka naisen on pidettävä huoli siitä, että on omavarainen myös taloudellisesti.
Havahduin vasta itse siihen, että en ole oppinut luopumaan mistään. Säästäminen on aina ollut niin kova juttu, että kaikki on säästetty. Mitään ei ole koskaan heitetty pois, jos sattuu joskus tarvimaan…
Olen opetellut tavaroista luopumiseen, sillä liika tavara ahdistaa ja aiheuttaa paljon vaivaa. Olen myynyt tarpeetonta tavaraa ja opetellut lahjoittamaan myös hyvää tavaraa pois. Vieläpä ihan ilman rahallista korvausta. Luopumista on myös hyvä opetella. Luopumisella on isoja vaikutuksia niin oman taloudellisen mielen kasvuun kuin omiin tunteisiin. Mikäli tavara ei sinulle tuo enää hyvää mieltä se on tarpeeton, mutta antaessasi sen pois voit kokea uudelleen hyvää mieltä. Se on myös rikkautta.
Haluan opettaa lapsilleni myös sen, että meillä on varaa auttaa muita. Näin haluan murtaa lasteni ajatusta siitä, että rikkaat on pahoja ihmisiä.
Näin joulun kynnyksellä puhutaan paljon antamisesta mikä on hyvä asia. Muistetaan tämä kuitenkin myös muina aikoina.
Opiskellaan yhdessä taloustaitoja. Minä opin myös kokoajan lapsiltani ja huomaan kuinka fiksuja muksuja he ovatkaan. Puhutaan enemmän rahasta sillä lailla opimme parempia rahataitoja.
Menestystä tulevalle vuodelle
Paula
Paula Halonen on varallisuusvalmentaja©, sijoittaja, yrittäjä sekä kaupan alan ammattilainen